Yritykset tarvitsevat vähemmän byrokratiaa.

Olin 5.10.2026 Elinkeinoelämän keskusliiton, sekä Lapin vaalipiirin yrittäjien järjestämässä aamiaistilaisuudessa Rovaniemellä.

Tapahtumassa oli useampi puhuja, mikä toi syvyyttä sekä perspektiiviä alueen yrityksien tarpeiden näkökulmasta. Mutta myös byrokratian vaikeutta tuotiin käytännössä kaikkien kohdalla ilmi. Se vain näkyi hieman eri tavoin:

Tilaisuuden avasi Lappset Groupin omistajayrittäjä Johanna Ikäheimo, jonka luotsiman yrityksen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, ja palkkalistoilla on yli kaksi sataa työntekijää. Lapin alueella, nämä ovat merkittäviä numeroita. Seuraavaksi kuulimme EK:n johtavan asiantuntijan, Jari Huovisen koostamaa näkemystä sekä analyysiä siitä, miltä Lapin alueen toiminnot näyttäytyvät seuraavien 4 - vuoden aikajaksolla tästä eteenpäin. Viestinä oli, että Lapin alueella yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin, ja uusia yrityksiä syntyy paljon. Mutta huomiota herätti myös seikat, jotka osoittavat yritysten omistajanvaihdosten jähmeyden, ja yritysten rahoitusjärjestelyiden sekä kasvun pääomittamisen vaikeuden. Näitä nopeuttamalla saataisiin yrityssektoriin vipinää. Pulma näyttäytyy esimerkiksi pankkisektorin haluttomuutena osallistua rahoituksiin ja riskinottoon. Huovinen toi ilmi myös ajatusta siitä, että Lapissa voitaisiin järjestellä tehokkaita yrittäjyyskursseja sekä hautomoita ammattikorkeakouluihin, ja sitä kautta viljellä yrittäjyyden siementä innokkaiden opiskelijoiden keskuudessa. Toin tähän liittyen vastauspuheenvuorossani esiin omakohtaisen kokemukseni siihen, että olen Laurea ammattikorkeakoulussa käynyt tämän kaltaisen kurssikokonaisuuden ja hautomon lävitse, mutta koululta loppuivat työkalut liikeideani eteenpäin viemiseksi. Tällöin kurssi jäi koulun sisäiseksi, mikä oli kieltämättä pettymys, sillä odotukset kohdallani olivat varsin suuret. Toin keskustelussa myös lisähuomion, että yritysten omistajavaihdosten ollessa ajankohtaisia, etenkin yrittäjän eläköityessä, usein viimeiset tilikaudet ovat olleet heikompia, eikä yrityksen infraan tai kalustoon olla välttämättä investoitu pitkiin aikoihin. Tämä luo kiistämättä haasteita yrityskauppoja rahoittaville tahoille. Rahoitettavan yritysoston liiketoiminnan todellinen potentiaali onkin kaivettava esiin ja osoitettava luotettavalla tavalla.

Puheenvuorossa oli seuraavaksi yrittäjä, kasvujohtaja Heidi Alariesto, Arctic Career Oy:stä. Hän toimii vuokratyövoiman parissa, ja hän toi esiin mielenkiintoisen byrokraattisen solmukohdan Lapissa. Kun maahan saapuu ulkomaalaista työvoimaa, niin olisi hyvä, mikäli tulevat työntekijät saisivat heti esimerkiksi verokortin sekä pankkitilin. Tämä sujuvoittaisi asettumista, työn aloittamista sekä byrokratiaa selkeästi. Nyt Lapissa on ongelmana esimerkiksi se, että Inarista on verokonttori suljettu pysyvästi, samoin esimerkiksi Kittilästä. Rovaniemellä on verotoimiston aukioloaikoja supistettu siten, että toimisto on avoinna vain kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että monet joutuvat jonottamaan verokorttejaan ulkona kovassa pakkasessa, matkustelemaan eri paikkakunnille, ja odottamaan viikkoja siihen, että pääsisivät aloittamaan työt mahdollisimman jouhevasti. Heidin sanomassa oli myös selvä viesti siihen, että ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan, eikä kaikki ulkomaalainen työvoima ole halpatyövoimaa. Vastauspuheenvuorossani toin tähän esiin oman kokemukseni siitä, että aloittavana yrittäjänä minulle oli kaikkein vaikein kynnys rahoituksen lisäksi palkata ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Mikäli olisin ollut enemmän perillä esimerkiksi vuokratyövoiman mahdollisuuksista versus omaan yritykseen palkattavan työntekijän käyttämisestä, niin ehkä olisin voinut hakea turvallisemmin kasvua silloin kun sen aika oli.

Puheenvuoron omasta toiminnastaan käytti myös yrittäjä, toimitusjohtaja Yrjö Trög, Norrhydro Oyj:stä. Trög on ajanut yrityksensä pörssiin, ja liiketoiminta kattaa teollisuuden osaa, sillä yritys valmistaa esimerkiksi hydraulisia sylintereitä sekä energiaa säästäviä liikkeenhallintaratkaisuja. Puheenvuorossaan Yrjö toi esiin osaavien diplomi-insinöörien saatavuushaasteen. Teollisyysyritys kaipaa insinöörejä, mutta niitä ei kouluteta Lapin alueella. Tämä tuo haasteita rekrytointiin. Puheenvuorossaan hän otti myös esiin yrityksen sukupolvenvaihdoksen / perintöverotuksen, ja näiden vaikutuksen yrityksen liiketoimintaan.

Viimeisen puheenvuoron piti Lapin kauppakamarin johtaja, Hanna Baas. Lapin kauppakamari tarjoaa jäsenilleen esimerkiksi lakipalveluita, tukea yritystoiminnan vientiin / kansainvälisen toiminnan kasvattamiseen. Kauppakamari tekee myös aktiivista vaikuttamistyötä eri sidosryhmien kesken, ja täten panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen kaikkialla Lapin alueella.

Minulle jäi tästä eduskuntavaaliehdokkaana sekä entisenä yrittäjänä selvästi mieleen, että pohjoisessa osataan tehdä hyviä yrityksiä, kasvun mahdollisuuksia pystytään tunnistamaan, mutta erilainen byrokratia, sekä rahoitusmallien löytäminen hidastaa toimintoja. Nämä ovatkin nyt konkreettisesti sellaisia seikkoja mihin haluan kiinnittää jatkossa huomiota. Yrittästaustani, sekä liiketoiminnallinen osaamiseni loi selvästi yhtymäkohtia käytännön esimerkein yllä tunnistettuihin haasteisiin nähden.