Asukkaiden vaadittava aluevaltuustolta toimia

Lapin infra on sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta varsin puutteellisessa tilassa, ja suunta on alaspäin.
Koska hyvinvointialueella on varsin vähäsen omaa todellista valtaa tarttua toimeen, olisikin syytä osata vaatia aluevaltuustolta järeämpiä toimia infran puutoksiin liittyen.

Hyvinvointialueiden muodostumisen jälkeen monille on voinut jäädä mielikuva, että kunnille olisi voinut jäädä vielä jokin vastuu kiinteistöistä, joissa terveyspalveluita tuotetaan. Voimaanpanolain 22 §:n mukaan kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettiin tekemään vuokrasopimus kunnan omistamista, sote- ja pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista siitä lähtien kun toimitilat siirtyivät hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023. Sopimus oli voimassa vähintään 31.12.2025 asti, ja hyvinvointialueelle jäi oikeus yhden vuoden jatko-optioon (eli enimmillään 31.12.2026 asti), jos se ilmoitti siitä kunnalle vähintään 12 kk etukäteen.
Vuokran määräytymisestä siirtymäkaudella säädettiin erikseen valtioneuvoston asetuksella 272/2022 (voimassa 2023–2026). Vuokranantaja on tavallaan vastuussa kiinteistöjen kunnossapidosta, ja erilaisia sopimuksia on voitu tehdä. Mutta tähän olen kuitenkin koonnut lakiin perustuvaa argumentointia siitä, että loppuvastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on aina hyvinvointialueella, rapistuvat kiinteistöt eivät ole kunnan vastuulla.

Sote-järjestämislain 7 §, hyvinvointialuelain 8 § ja terveydenhuoltolain 4 § velvoittavat hyvinvointialuetta järjestämään turvalliset ja terveelliset tilat sekä riittävät edellytykset palveluiden tuottamiseen. Järjestämisvastuu on kokonaisvastuu, ja siihen kuuluvat myös seinät, kiinteistöt, infra. Rapistuva terveyskeskus tai asumispalveluyksikkö ei ole syy jättää palvelua skaalaamatta uudelleen, eikä este rakentaa toimivampaa ja terveellisempää kiinteistöä. Sellaisen tekeminen ei kuulu kuntien vastuulle. Viime kädessä tämä on hyvinvointialueen oma ongelma ratkaistavaksi. Paradoksaalisesti tie on vaikea, sillä esimerkiksi Lapin hyvinvointialuetta on nuijittu vähentämään kiinteistöjen rasitetta taseessa, ja kiinteistöjen omistuksen ja siihen käytettävä resurssi on määritelty todella paljon pienemmäksi lähivuosille, kuin mitä se on esimerkiksi tällä hetkellä.
Aluevaltuuston olisi hyvä tunnistaa tämäkin paradoksi ajoissa: ilman toimivaa infraa tarvittavia ja riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida tuottaa lain mukaisesti. Siksi vastuu tästä kuuluu hyvinvointialueelle, ei kunnalle.
Vasta uusilla lakimuutoksilla voitaisiin tasata kaksoisjohtamisen paradokseja ja tehdä toiminnasta läpinäkyvämpää. Vaikea kysymys edessä onkin, että kun sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen edellytykset eivät enää täyty nykyisillään rapistuvissa kiinteistöissä, kannattaako kuntien edes tehdä vuokrasopimuksia hyvinvointialueiden kanssa, ja miten tähän vastaa hyvinvointialue?

Arvoisa kuntalainen: Jos haluat muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuun, voit reklamoida hyvinvointialueelle, mutta se ei johda mihinkään. Todellinen valta on aluevaltuustolla. Aloitteet ja paine sinne!